juttu,joka on julkaistu MINÄ OLEN
–lehdessä 2/2006
Annukka Kotka
SINUHE MATKAOPPAANA ITSEESI
Sinuhe Egyptiläinen on tuttu
hahmo kirjallisuuden ystäville, mutta tiesitkö, että Sinuhe
voi opastaa myös sinua löytämään Itsesi kirjoittamalla.
SINUHEMYYTTI
"Sillä
minä, Sinuhe, olen ihminen ja ihmisenä olen elänyt jokaisessa ihmisessä, joka
on ollut ennen minua, ja ihmisenä elän jokaisessa ihmisessä, joka tulee
jälkeeni. Elän ihmisen itkussa ja ilossa, hänen surussaan ja pelossaan elän,
hyvyydessään ja pahuudessaan, oikeudessa ja vääryydessä, heikkoudessa ja
väkevyydessä. Ihmisenä olen elävä ihmisessä ikuisesti enkä sen tähden kaipaa
uhreja hautaani ja kuolemattomuutta nimelleni."
Näin kirjailija Mika
Waltari päättää kirjansa, Sinuhe Egyptiläinen. Teos täytti juuri 60 vuotta.
Sinuhe on myyttiytynyt henkilö,
joka kertoo jotain yhteistä, enemmän. Sinuhesta kertovat eri aikakausiin
tunnistetut papyruksen palaset ja ostrakonit , ruukunsirpaleet, jotka ovat
löytyneet eri puolilta Egyptiä. Löytöjä ovat tuhannen vuoden ajalta.
Historiallinen Sinuhe lienee elänyt farao Amenenmhat I:n hovissa noin 4000
vuotta sitten, Egyptin Keskivaltakunnan aikaan. Papyrukselle kirjoitettu kirja
Sinuhesta, Sanehetista, Viikunapuun pojasta, oli suosittu siis hyvin kauan.
Tarinasta muodostui legenda, jonka
tunnistavat nykyisetkin egyptiläiset poikkeuksetta. Sinuhe on heille samankaltainen kuin meille Kalevalan hahmot.
Sinuhemyytissä kietoutuvat siis historiallinen Sinuhe, papyrukselle kirjoitettu
kirja ja kansan rakastama legenda toisiinsa. Näistä samoista eväistä on
syntynyt myös meidän aikamme kirjoittajien käsissä maailmaa puhuttelevat
kirjalliset Sinuhet. Myytti kuljettaa
tärkeitä salaisuuksia aikakaudesta toiseen.
Itsenäinen egyptologi Sir Anthony West pitää Sinuhea esoteerisena
tarinana ja egyptiläisen muinaisen kirjallisuuden helmenä..
Löysin itse Sinuhemyytin silloin
kun sitä eniten tarvitsin. Se auttoi
löytämään ymmärrystä maailmakuvani murroksessa. Sinuhe on sielunkumppani
elämien matkalla läpi aikakausien. Myytti tarjoaa vapauden kokea ja luoda siitä
oma tulkinta avaimeksi tietoisuuden uudelle, intuitiivisemmalle tasolle.
SINUHEMATKA
Sinuhe lähtee kussakin myytin
versiossa omalle kasvun pitkälle matkalle. Muuntumiselle on ominaista
kehämäisyys ja siksi matka on hyvä vertauskuva ihmisen sisäiselle
kehitystielle.
Matkalle on lähdettävä ja astuttava
tuntemattomaan sekä kuljettava mysteeriä kohti, joka avautuu usein vasta
kotiinpaluun yhteydessä.
Matkalla voi tarkastella asioita
uusin silmin ja opiskella kokemuksien kautta elämää. Matka suuntautuu usein vieraalle maalle jopa
maanpakoon. Kotiinpaluussa ihminen kohtaa syvimmän Itseytensä ja kaikki matkan
varrella koettu jäsentyy uudelleen. Tämän voi kokea jopa paratiisikokemuksena.
Waltari tavoittaa kotiinpaluun ytimen kuvauksessa lääkäri Sinuhen saapumisessa
pitkältä matkaltaan sydämensä Thebaan. Elävä myytti muuttaa ihmistä.
“Mutta jalkojeni
koskiessa laiturin kiviä oli äkkiä suunnitelma selvänä mielessäni eikä se
enteillyt minulle lääkärinmainetta, rikkautta ja suuria lahjoja keräämäni
tiedon ansiosta, kuten olin aikaisemmin kuvitellut, vaan se tiesi
yksinkertaista elämää, maineettomuutta ja köyhiä potilaita. Kuitenkin outo
rauha täytti mieleni, kun ilmestyksenä tunsin tulevaisuuteni, ja tämä osoittaa
jälleen, miten vähän ihminen tuntee sydäntään, vaikka luulin jo perinpohjin
tuntevani sydämeni. Kertaakaan aikaisemmin en ollut näin ajatellut, mutta
kenties kaiken kokemani päätöksenä tämä oli tietämättäni kypsynyt mielessäni. “
SINUHE-ENERGIA JA
SINUHEKIRJOITTAMINEN
Sinuhe-energia on erityisesti
muinaisen Egyptin energiaa. Sen värähtely tuo muinaiset intuitiiviset vihjeet
lähelle ja muistaminen on mahdollisempaa. Hieroglyfeissä ilmentyvä symbolinen
ajattelu ja
Pyhä tieto voidaan löytää ajassamme
elämäntehtävän syventämiseen ja sielun lupauksien toteuttamiseen.
Jokaisella on mahdollisuus
haltioitua omaan Sinuhemyyttiinsä ja kirjoittaa tarinansa samoin kuin Mika
Waltarin Sinuhe vanhuudenpäivinään Punaisen meren rannalla kirjoitti elämänsä.
Tämä hänen käyttämä syvällinen sielun
lupausta ymmärtävä ilmaus ” kirjoittaa itseni tähden” kertoo Sinuhena
kirjoittamisen tarkoituksen. Se on tapa oivaltaa elämäänsä matkansa päässä kun
uusi matka selvästikin on alkamassa.
Näitä hetkiä elämässä on aina silloin tällöin ja sisäinen ääni kertoo
sen milloin on kirjoittamisen aika. Luova kirjoittaminen tässä itsetuntemuksen
tarkoituksessa voi sisältää mm.seuraavia elementtejä.
1.
Sinuhemyyttiin haltioituminen.
Intuitioyhteyden
rakentaminen haltioitumalla, hiljentymällä, kysymällä, värähtelyä nostamalla
musiikin avulla tai muutoin syvähenkisen keskuksemme tavoittamisella on
tärkeää. Pieni ryhmä ja ohjaus voi tässä auttaa kirjoittajaa, vaikkapa
matkakin. Sinuhemyytin tavoittaminen on symbolisen, kokonaisvaltaisen
löytämistä, sellaisen tajunnan tilan tavoittamista, jossa aika ja paikka
menettävät merkityksensä. Kertomus syntyy usein osina, uusien näkökulmien
avautumisena tai voimakkaiden tunteiden saattamien kokemuksien kuvauksina. Aina
ei kirjoitusmatkallakaan voi tietää heti, mihin jokin asia liittyy tai edes
mistä aikakaudesta on kysymys.
Intuitiiviset vihjeet ovat arvokkaita, laulu, tuoksu ja väri kertovat. Eri
tilanteissa ja eri henkilöillä toimivat erilaiset impulssit.
2.
Kokonaisuuksien luomiseen ja kirjoitetun työstämiseen
tarvitaan jokin yleisempi, universaali
näkökulma.
Olen paljon käyttänyt Kabbalaa, Elämän puuta tässä tarkoituksessa. Ihmisen sisäinen puu on elinvoimamme,
energiamme, elämän perusasenteemme ja kokemustilamme ilmentymä. Elämän
matkatkin sijoittuvat jo ikivanhalla Tarot –viisaudella tähän puuhun.
3.
Vaikka kirjoittamalla tavoittelemme monia kerroksia,
vanhojakin muistoja tai tulevien visioita niin kannattaa muistaa, että kaikki
tärkeä löytyy myös aina hyvin läheltä. Jokaisen elämä on täynnään näyttämöjä
joilla on merkitystä juuri nyt ja ovat tarjolla askeleiksi syvemmälle
ymmärrykselle. Minulle on aivan pettämätön periaate kirjoittamisessa: katso
ympärillesi, kuuntele mitä juuri nyt tunnet, mikä mieltäsi juuri nyt vaivaa,
kuuntele ja aloita siitä. Asiasta voisi olla sitäkin mieltä, että ohita hankala
nykyhetki ja nouse siitä mielen voimin pois. Kokeile sitäkin, mutta minun
kokemuksieni mukaan nykyhetki kannattaa aina tutkia tarkkaan. Asiat ovat
yleensä juuri sillä tavalla solmussa, että niiden avaaminen kertoo täsmällisellä
tavalla, mihin tulisi ensimmäiseksi tarttua.
4.
Kirjoittaessa löytyvät oma tie ja varmuus omasta
sisäisestä totuudesta.
Ilman välttämättömyyttä
jakaa
toisten kanssa kirjoittamaansa, ryhmässäkään, voi saada todellisen tuntuman
Itsensä tähden kirjoittamiseen. On sitten toinen asia, haluaako ajatuksiansa
esille myöhemmin. Tärkeintä on itsetuntemuksen lisääntyminen. Haltioituneena
Sinuhemyyttiin kirjoitin Kultaisessa virrassa –kirjan käsikirjoituksen valmistuessa:
”Sillä minä, Sinuhe, annan kaikkeni ymmärtääkseni
elämän salat kylläisesti ja armollisesti.
Sillä minä, Sinuhe, olen kuin lapsi, joka laulaa
laulun kauneimmasta joutsenesta, jota maa päällään kantaa
ja samalla itkee elämänsä lohduttomuutta.
Matka on aina monipolvinen, välillä raskas kulkea
mutta ymmärrä, että se kuuluu siihen
ja vielä ne pahimmat karikot osoittautuvat siunauksellisimmiksi.”
Oman
Sinuhekirjoittamisen tuloksena on
syntynyt kirja Kultaisessa virrassa.
Pidän
myös kirjoittamisen työpajoja kiinnostuneille.
paulukka@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti