Mikä on päiväkirjakirjoittamisen voima?

Niili on kirjoittamisen virtaava kuva

kirjoita päiväkirjaa ja rakenna siltaa nykyhetken kautta menneestä tulevaan

Elämän kirjoittaminen on luotettava ja tehokas tapa toipua, muuttua ja kasvaa. Päiväkirja, on tietokoneen näyttöruutu tai vihkonen, mieluiten käsin kirjoitettu ja tarkoitettu luomaan  nykyhetkeen perustuvan väylän menneestä tulevaan. Päiväkirjan kirjoittaminen ei edellytä  mitään erikoislahjakkuutta vaan on mahdollinen jokaiselle, joka haluaa työstää itseen kohdistuvaa muutosta. Tarvitaan tahto avata huippuhetkiä ja epätoivon hetkiä, tarkastella kriittisesti sairastamista, ratkaisevia elämän valintoja ja auttaa psykologista paranemista ja henkistä löytämistä.

Päiväkirjan  avulla

-          oppii tuntemaan itseään paremmin

-          oppii ongelmanratkaisua

-          oppii varaamaan aikaa itselle

-          voi tallentaa omaa henkilöhistoriaa

-          hoitaa ihmissuhteita

-          auttaa pitämään hauskaa

Muita hyviä syitä miksi kirjoittaa päiväkirjaa on

-          päiväkirja on liki täydellinen harrastus, halpa, aina mahdollinen eikä vaadi erikoistaitoja

ja on  itseä hyvin ravitsevaa

-          päiväkirjasta muodostuu oma kasvukronikka, tallennus siitä kuinka elämä on kulkenut

-          päiväkirja on keino tutustua omiin eri puoliin, osapersooniin, kuten kadotettu lapsi, syntipukki, perhesankari, maskotti, vitsailija, rakastava vanhempi, tiukka vanhempi,

-          pätevä nainen, superäiti, vamppi, ahkera tytär, äiti maa, pyhä pikkutyttö, ylipapitar,

viikonloppuisä, maratoonari, sohvaperuna, casanova, pikkupoika ,ritari

-          myös tuntemattomampia varjoja voi nähdä päiväkirjansa peilistä

-          päiväkirja on terapeuttinen ystävä

-          päiväkirja auttaa hoitamaan ihmissuhteita

-          päiväkirja auttaa löytämään alitajuntaan ja tiedostamattomaan varastoitunutta tietoa

-          päiväkirja auttaa löytämään korkeamman olemuspuolesi tietoa

-          päiväkirja räjäyttää unesi

-          päiväkirjassa voi tunnistaa elämän symboleja, kehittää intuitiota ja ymmärtää synkronisiaa

-          päiväkirja tuo lisää aikaa ja toimintaan tehokkuutta

-          päiväkirja räjäyttää luovuuden pintaan

-          päiväkirja jäljittää elämäsi syklit, mallit ja trendit

Kuhunkin näihin lupaukselta tuntuvien ajatusten toteuttamiseen on kehitetty työkaluja, jotka auttavat. 

Aloita kirjoittamaan. Suositus on 30 min. kerrallaan 3 kertaa viikossa.

¤Aloita kirjoittaminen aina alkumeditaatiolla, hiljenny hetki silmät suljettuina.

¤Päivää jokainen kirjoituskerta. Jos haluat muistaa näistä ohjeista vain yhden, muista tämä.

¤Pidä minkä kirjoitit, älä pyyhi äläkä poista, aina voit lisäämällä korjata ja täydentää.

¤kirjoita nopeasti äläkä huoli käsialastasi

¤kun aloitat niin jatka

Kerro koko totuus nopeasti,   Maatin sulka

¤

Seshat-neteri, Thotin feminiini aspekti Abydoksen temppelissä

¤suojaa yksityisyyttäsi

¤ ole luonnollinen oma itsesi

Naira

kirjoita oma myyttinen tarinasi

kirjoitusharjoitus:

myyttiset tarinat, kirjoita omasi

Tehtävässä mietitään jotain tiettyä elämänvaihetta ja pohditaan mitä silloin

sinulle tapahtui.

-      kirjoita se myyttisenä tarinana

-      personoi/henkilöi ne voimat joiden kanssa työskentelet,

tee omat variksenpelättimesi, noitasi ja taikurisi

-      luo henkisen matkasi maisemia

-      katso alla olevat tarinanpätkät ja muuta ne sellaisiksi, että ne vastaavat omaa elämänpolkuasi

-      aloita: ”olipa kerran…”

Olipa kerran köyhä pieni rikas tyttö. Hän oli köyhä koska hänellä ei ollut rahaa

ja hän oli rikas, koska hän oli niin lahjakas. Hän oli vielä pikkutyttö, koska hän ei

vielä ollut ymmärtänyt täysin omaa voimaansa. Eräänä päivänä hän päätti jättää

köyhyytensä ja löytää lahjansa ja vaatia oman voimansa käyttöönsä…………

Olipa kerran sotilas, joka palasi sodasta kotiin, mutta ei kyennyt lopettamaan

taistelua. Hän oli hyvin hämmentynyt. Muut eivät enää sotineet.  Kaikki hänen vihollisensa vaikuttivat näkymättömiltä.  Kun aikaa kului, hän päätti ryhtyä

hyväntahdon soturiksi.

Olipa kerran lapsi, joka kuului maailmaan eikä perheeseensä. Tämä oli hämmentävää.

Luonnossa lapsi koki olevansa kotonaan. Hän kiipeili puissa, juoksenteli ja tutki.

Hän pysähtyi mutalätäköihin, muurahaispesien luo ja rakasti puhaltaa voikukan

kukkien hahtuvia. Hänen annettiin tehdä näin. Mutta sisällä vanhempien luona hän

ei tuntenut oloaan kotoisaksi. Sisällä oli kylmempi kuin ulkona. Lapsi ei ymmärtänyt

tilannettaan. 40 vuotta hän sitä mietti kunnes hän tuli kannalle, että on tärkeämpää olla

kotonaan maailmassa kuin kotona. Hän ymmärsi, että hänen tiensä oli raskaampi mutta

viisaampi valinta