Annukka Kotka, Sateenkaaripäivät 2.10.2005
SINUHEMYYTTI
KUVATTUNA ELÄMÄNPUUN SYMBOLIN ELI
KABBALAN RAKENNETTA VASTEN
Elämänpuu apuna vaelluksemme
oivalluksissa
Kruunu, Kether
Ymmärrys, Binah Viisaus,
Chokmah
Vakavuus, Geburah Armo,
Chesed
Kauneus,
Tiphareth
Loisto, Hod Voitto,
Netzach
Perusta,
Yesod
Maailma,Malkuth
(
Elämänpuun symboliikka, sen periaatteet, rakenteet ja lait
antavat mahdollisuuden vastaanottaa tietoa maailmankaikkeudesta, elämästä ja
sen luonnollisista merkityksistä. Elämänpuu kuuluu maailmankaikkeuden pyhään
geometriaan samoin kuin elämän kukka, ympyrä, kolmio, viiva, piste tai
kultainen leikkaus. Puun kuvia on löydetty kaikista muinaiskulttuureista, myös
Egyptin vanhoista temppeleistä. Vanhan testamentin selittäjät kertovat, että
paratiisin elämänpuu oli palmu ja hyvän ja pahan tiedon puu olisi ollut
viikunapuu. Elämänpuun perintöä kantavat
suuret uskonnot, juutalaisuus, buddhalaisuus ja myös kristinusko. Puu ja
matkat ovat ihmisen elämää ja kehitystä kuvaavia metaforia. Puusymboli on rikas
ja vertauskuvallinen. Kirjailija Joan Grant kirjassaan Siivekäs faarao (1944)
kertoo ajasta 7500 eKr. Hän kertoo tuolloin hallinneen faaraon lapsuuden
viimeisestä päivästä ja hänen äitinsä opastuksista ja sanoo:
” Päivä on tuleva, jolloin sinun itsesi,
riittävästi tietoa hankittuasi, on oltava valona, ja ne, jotka pelkäävät tämän
maailman hämärää, etsivät sinulta valoa tielleen. Kun olit pieni, opetin
sinulle tämän rukouksen: ”Viisauden herra, suo minun kasvaa suureksi puuksi,
jotta väsyneet voisivat levätä varjossani ja jatkaa matkaansa virkistyneinä, ja
jotta myrskyssä nääntyneet saisivat voimaa lehvieni suojassa,´Puun tavoin on
sinun nyt kasvettava Valoa kohti, ja tietosi olkoon juurina, joita ei
mahdollinen rajumyrskykään voi kiskaista maasta.” s. 125
 |
| Horus(vas) ja Thot (oik.) faraoparin suojelijoina. |
Elämänpuu kertoo kasvusta, kehittymisestä, elämän
tiestä, ihmisen tarkoituksesta palvella ja auttaa kanssakulkijoita. Sen periaatteet sisältävät ikään kuin
ikivanhan ja muuttumattoman elämän lain;
syntymisen, kaksinaisuuden/vastakohtien maailmaan astumisen, tasapainon
kadottamisen ja löytymisen kehittymisen matkoilla elämäntehtävää
toteuttettaessa, kuoleman ja ylösnousemuksen. Edgar Cayse –tieto nimittää
Abrahamille annettua Kabbalaa Ykseyden Lain esoteeriseksi tulkinnaksi.
Puun
energiakentät
Elämänpuu on joko 10 tai 12 energiakenttäinen (hebreaksi
sefiroinen). Kymmenkenttäinen puu sopii elämän siemenen ja 12 kenttäinen puu
elämänkukan geometriaan. Kabbalan kymmenen sefirotia ilmentää pyhää
kolminaisuutta ja kaikkeuden seitsenrakennetta. Hermeksen näyn mukaan kolmessa
ylimmässä sefirotissa ilmenee jumalallinen kolminaisuus ja seitsemän muuta
kuvaavat maailmankaikkeuden kehitystä.
Malkuth-sefirotia hallitsee maaplaneetta. Yesodissa hopeasirppi
kruununaan Kuu-planeetta vetää sielut piiriinsä. Merkuriusplaneetta näyttää
tietä aineeseen laskeutuville sieluille Hod-sefirotissa. Kirkas Venus näyttää
rakkauden peiliä Netzahissa ja Aurinko pulppuaa Tipharethissa ikuisen kauneuden
riemusoihtua. Mars heiluttaa oikeuden miekkaa Geburahissa ja Jupiter ohjaa
jumalaista älyä ja voimaa Chesedissä.
Elämän puun Kruunu on kaikkein korkeimman ilmentymä. Vain
Kruunu kuuluu Hengen maailmaan, jossa kaikki on yhtä. Siinä puun kaksinaisuus
muuttuu Ykseydeksi.
Viisaus ja Myötätunto ilmentävät Isän ja Äidin
vastakohtaisuutta, maskuliinisen ja feminiinisen polariteettia, saman asian
kahta puolta. Tämä vastakohtaisuus osoittaa kuinka sekä aktiivisuus että
vastaanottavuus tasapainossa luovat viisautta.
Elämänpuussa on näkymätön Da´ath sefirot viisauden ja
myötätunnon puolivälissä ja Armon ja Vakavuuden sefiroiden yläpuolella. Sikäli
kuin tämä näkymätön halutaan nähdä sanotaan sitä Tiedon Sefirotiksi ja se
toimii siltana ylemmälle tasolle.
Armon ja Vakavuuden sefirotit ovat korkeammalla mentaalisella
tasolla ja ilmenevät fyysisessä maailmassa. Armon sefirotia luonnehtii empatia,
rakkaudellinen ymmärtäminen kun Vakavuutta luonnehtii kurinalainen ja
tarkkaavainen käytös. Siellä missä armo on suvaitsevainen vakavuus puolestaan
ilmentää rajoja vetävää ja ankaraa linjaa. Yhdessä sefirotit luovat
henkilökohtaista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoisuutta ja sosiaalista
vastuuntuntoa. Nämä ovat korkeatasoisia inhimillisen älykkyyden kykyjä ja luomisen välineitä.
Kauneuden periaate luo
puun keskellä tasapainoa ja harmoniaa. Kuin sydän, Kauneus pumppaa puuhun
elämänvoimaa. Omistautuminen ja rakkaus voivat kehittyä pyyteettömiksi. Kauneus
välittää ja vastaanottaa. Se ilmentää sitä mitä me todella olemme.
Kristustietoisuus, joka viittaa sekä Jeesukseen että Kristukseen, löytyy
jokaisen ihmisen sydämestä.
Loiston ja Voiton alemman mentaalitason sefirotit täydentävät
toisiaan. Loisto on meidän mielikuvituksen ja Voitto analyyttisen
lähestymistavan sefirot. Näiden vuorovaikutuksellinen tasapaino vaikuttaa
ihmisessä ja kulttuurissa.
Perustan sefirot on astraalitasolla. Siinä ilmenevät
henkilökohtainen, yhteisöllinen ja kulttuurinen alitajunta ja tiedostamaton. Se
on ikään kuin muistojen pankki, jota elämässä työstetään, puhdistetaan ja
järjestetään.
Maailma on fyysisen tason alkujen ja loppujen sefirot.
Elämänpuun
pylväät
Puusymbolin keskellä tasapainon ja harmonian hetkien tie. Kun
matkaa katsotaan ihmisen elämänä, alussa
on elämän siemen, joka valitsee kasvunsa itse. Lopussa on uusi ulottuvuus,
Ykseys, jolloin elämän matkat tässä maailmassa on tehty ja astutaan kotiin,
jota kohti elämä on kulkenut. Tietoisuuden kehittyminen elämän aikana on
tasapainon ja harmonian hetkien löytymistä polulla. Faaraon äiti jatkoi
opetuksiaan:
”Rakkaudesta sinuun olisin valmis antamaan
sinulle maan kaikki ilot. Pidättäisin jokaisen surun tieltäsi, jotta nauru
olisi aina sydämessäsi. Kuitenkin tahtoisin antaa sinulle paljon suuremman
lahjan – mutta se on lahja, joka sinun on itse löydettävä. Vaikka sinulla olisi
kaikki maan ilot, ne kestäisivät kuitenkin vain vähän aikaa, sillä vaunut
särkyvät ja leijonat kuolevat, purjeveneet lakkaavat pakenemasta tuulta, ja
kauneinkin ruumis muuttuu tuhaksi.
Se, mitä opit temppelissä, kestää vielä
silloinkin, kun maa on vain rengas puolittain unohdetussa ketjussa. Viisaus ja
rakkaus ovat aikaa mahtavammat: erämaat saattavat tulla tämän puutarhan
paikalle ja unohtuneet hiekkakummut temppelien pyhäkköjen ylle, mutta
sydämissämme oleva rakkaus on aina kerallamme, ja sinä saat oppia muistamaan
sen.”. emt. s.126.
Siemenen kasvun alussa tapahtuu suhteellisuuksien maailmaan
astuminen. Ei ole valoa jos ei ole pimeää, ei ole valkoista jollei ole mustaa,
ei ole hyvää jos ei ole pahaa. Ymmärryksemme elämän aikana perustuu tähän
vertailun ja vastakohtaisuuksien maailman avaamaan tietoon. Näemme myös elämän
puun kaksi muuta pylvästä: mies – ja naisenergian pylväät, vasemmalla naisen
(jang) ja oikealla miehen (jin).
Pylväitä yhdistää kolme puun poikkiakselia. Näitä
kehitysvaiheita kuvaavia tärkeitä elämän ratkaisuja voi kuvata alhaalta
ylöspäin. Ensimmäisenä itsensä kohtaamisen, vastuun tehtävä. Toisena oman polun
löytymisen tehtävä ja kolmantena oman totuuden löytämisen tehtävä. Näitä
ratkaisuja kuvaavat luomismyytit, syntymismyytit, ikuiset paluut myyttikuvina,
ylösnousemusmyytit jne.
Puun
matkat
Suurien pylväslinjojen lisäksi puuhun sisältyvät matkat
energiakentästä toiseen.Tämä Tarot-traditioon perustuva suurten salaisuuksien
avautumisen matkakertomus on ihmisen vaellus, jonka tarkoituksena on henkinen
kehittyminen aivan kuin Sinuhe-myytin ytimessä myös kuvataan. Sinuhen myytiksi
muuttunut vanha legenda on kirvoittanut monia kirjallisia kuvauksia ja tarinoita. Itsenäisen egyptologin Sir Anthony
Westin mukaan Sinuhen kautta aikojen kulkeva esoteerinen viesti on pelon
ymmärtäminen aikakausien muutosten hetkinä. Maanpako on kuin kutsu matkalle. Näin tämä nähdään myös
Siivekkäässä faaraossa.
”Me kaikki
olemme pitkämatkaisia vaeltajia, ja me kuljemme, monien vuosisatojen kautta.
Ehkä löydämme puutarhoja ja hiljaisia jokia, jotka hetkeksi suovat meille
onnea, mutta sydämemme sisimmässä tiedämme, että olemme maanpakolaisia ja
kaipaamme todelliseen kotiimme. Kun maan Valtiaat lähettävät meidät
matkallemme, he määräävät maanpakolaisuutemme ajan. Kun sen päätös on
saavutettu, olipa se vaikka vain syntymänsä elävän lapsen hetki tai vanhan
miehen elämänpäivä, ihmisen, joka yhdeksänkymmenen vuoden ajan on seurannut
ruumiinsa raihnaistumista, silloin matkaaja saa nähdä edessään kotiporttinsa.”
emt.s.116
Kymmenen energiakentän puu sisältää 22 matkaa. Se vastaa
hebrean kielen kirjaimia ja kukin matka on yhden aakkosen kautta kuvattavissa.
Näin niihin sisältyy elämän ydin. Liitän Sinuhemyytin sielun kutsuun lähteä
matkalle, kehittymään, kasvamaan ja siksi nimeän nämä matkat elämän
Sinuhematkoiksi.
Elämänpuun
kehät, maailmat (kuvassa suuret ympyrät)
Elämänpuussa elävät monet maailmat,
joissa elämän peruselementit kohtaavat.
Kukin maailma on kokonainen
järjestelmä, ja sen sisällä oleminen helposti houkuttelee ajattelemaan siten
kuin olisi olemassa vain yksi maailma. Kokemus
kuvataan aina jonkin maailman kautta. Maailmat ovat samalla eri
tietoisuuden tasoja ja näkökulmia kuten ihmisen rakennekin on fyysinen,
sielullinen ja henkinenkin. Arkipuheessa sana arvomaailma on jotain tällaista
elämänpuun maailman kaltaista. Arvomaailmakin on kokonainen järjestelmä,
jossa keskeisenä ovat arvot, joiden
kautta elämä ymmärretään.
Kasvun ja toiminnan maailma
Alin maailma kuvaa näkyvän kasvun maailmaa, maan elementtiä
ja aineen maailmaa. Myyttinen ja henkilökohtainen kasvutehtävä siinä on itsensä
ja oman elämänvastuunsa kohtaaminen.
Kasvussa on olennaista ympyrän sisällä ylimmän, Kauneuden energiakentän
löytyminen ja sydämen avautuminen ylempänä olevien kenttien energian värähtelyn
vastaanottamiseksi. Tässä kehässä elämä alkaa ajassa ja paikassa, syntyminen
tapahtuu näiden energioiden myötä. Alimmasta kehästä katsottuna ylemmät
maailmat ovat verhottuja kunnes ihminen on valmis niiden avautumiseen.
Arkielämän
ongelmanratkaisutavat ovat tässä maailmassa toimintaa korostavia ja
kysymykset hahmotetaan rakenteina ja järjestelminä. Riskinä on juuttuminen
ja kivettyminen joihinkin malleihin
koskevat ne sitten ajattelua, elämää, mitä tahansa. Jähmettynyt maailma torjuu
tunteita ja pelko muuttuu helposti masennukseksi ja lamaannukseksi. Materiaaliset arvot vaikuttavat voimakkaimmin.
Waltarin Sinuhen elämässä opinnot lääkäriksi veivät hänet
temppelikouluun.Tuohon aikaan ei ollut mahdollista toimia tärkeissä tehtävissä
ilman ainakin ensimmäisen asteen papin vihkimystä. Lääkäriksi opiskeltiin
temppelin Elämän Talossa, joka tässä tapauksessa oli mitä ilmeisemmin Karnakin
temppelissä nykyisessä Luxorissa. Tuohon aikaan ennen varsinaiseen omaan
työalueeseen perehtymistä päätyi siis jokainen pappisvihkimykseen. Mutta
millainen oli tämä kokemus Sinuhelle. Se oli farssi jonka järjestivät hyvin
maallistuneet ja vallantahtoiset papit. Lopputulos oli täysin päinvastainen
toivottuun nähden. Sinuhe turhautui ja lakkasi uskomasta jumaliin ja varsin
voimallisesti Waltari ilmentääkin tätä turhuutta Sinuhen hahmonsa kautta.
Valmistumisensa jälkeen Sinuhe kokeilee valtaa ja menestystä nuorena miehenä,
mutta eivät ne korvaa hänelle puuttuvaa luottamusta suojeleviin ja auttaviin
jumaliin. Tämän ajalleen tyypillisen henkisen ajelehtimisen hän tunnistaa myös
Theban elämässä, sittemmin matkallaan maailmalla ja ammattinsa harjoittamisen
yhteydessä. Matkoillaan Sinuhe auttoi ja paransi kulloistenkin olosuhteiden
mukaan. Hän sai maallista hyvää, kultaa ja omaisuutta mutta menetti sen myös
monet kerrat. Hänestä tuli aina matkoillaan kuninkaiden ystävä ja merkittävä
auttaja. Hänen taitonsa olivat kuuluisat ja hän oppi matkoillaan kaiken aikaa
lisää kutsuen itseään lopulta parhaaksi lääkäriksi. Aina hän oli myös valmis
köyhien auttamiseen eivätkä koskaan palkkiot ja lahjat olleet hänen
parannustyönsä motiivina. Sinuhe sai nimen "hän, joka on yksinäinen".
Johtuneeko se ehkä siitä, että jokainen on aina yksin valintojensa kanssa aivan
kuin Sinuhe parantajana.
Avautumisen ja muotoutumisen
maailma
Elämänpuun keskellä on veden ja tunteiden kehä ja maailma.
Siinä olennaista on pelon voittaminen ja välittävä tehtävä aineen ja hengen
välillä. Tämän avautumisen keskiössä on kauneus ja sydän. Kasvutehtävänä on
oman polun löytäminen jotta vaeltaja löytäisi omalle tielleen. Tämä maailma tuo
elävyyttä ja virtausta aineelliseen jähmeyteen. Tunteiden tehtävänä on auttaa
tunnistamaan kasvun haasteet. Siksi tunteita on hyvä oppia kuuntelemaan.
Tämän kehän salaisuuksia länsimaissa on avannut psykologinen
tieto ja sosiaaliset tieteet. Työelämässä hoitoala, palvelut ja kasvatus
tunnistetaaan helposti tämän kehän näkökulman maailmasta.
Ongelmanratkaisutapana on tutkiminen, joko tunteiden kuunteleminen ohjauksessa
ja terapiassa tai tieteen vastausten etsiminen. Tämä maailma ilmentää
ihmislähtöisen maailmankuvan näkymätöntä
todellisuutta.
Muinaisen Egyptin temppeleissä ja pyramideissa tehdyt
vihkimykset olivat mm. pelon voittamisen kokeita ja energiavärähtelyä kohottavia
tapahtumia. Vanhoissa dynastioissa vihitty sai kobran suojaksi otsalleen.
Myöhemmin se periytyi faraon oikeutena. Kobra on pelon voittamisen symboli sekä
veden ja tunteen elementin vertauskuva.
Tunteen
kehää avaa rakkaus. Sinuhe eli
voimakkaat suhteet kolmen naisen kanssa. Ensimmäinen heistä, Nefernefer, syöksi
kokemattoman miehen mukaan Theban kiihkoon . Orjuuttava aistikokemus saattoi
Sinuhen jopa uhraamaan vanhempien tuonpuoleisen kodin, varaamansa haudan.
Sovitustyö Kuolleiden Talossa helpotti ja rakkaussuhde vanhempiin kesti
molemminpuolisesti tämän kaikille raskaan elämänkokemuksen. Sinuhe oli anteeksisaamisen
kokemuksen kautta valmis uuteen.
Matkallaan Sinuhe kohtasi kreetalaisen Minean, joka tanssi jumalten vuoksi
härkien edessä. Tämä viattomuuteen sitoutunut nuori kaunotar ystävyydellään
lumosi Sinuhen ja he särkivät ruukun yhdessä (avioituivat) juuri ennen kuin
Mineasta
tuli aikansa kuolleen jumalan ihmisuhri. Rakkauden menettämisen lisäksi jälleen
Sinuhe menetti lääkärinä hankkimansa omaisuuden ja uskonsa vieraiden maiden
jumaliin. Hän lähti suuressa surussaan ja onnettomuudessaan jatkamaan matkaansa
ja palasi Simyraan. Uskollinen palvelija, Kaptah, seurasi häntä ja
tasoitti tien.
Vasta poikansa kuoleman jälkeen Sinuhe saa tietää Thotin, Meritin pojan olleen
hänen oma poikansa. Rakkaus Meritin kanssa Thebassa oli syvää ystävyyttä ja
aikuisen miehen arkista rakkautta vaikka he eivät koskaan ruukkua yhdessä
särkeneetkään.
Merit oli hänen
poikansa äiti. Waltari kuvaa Sinuhen suhdetta Meritiin:
” Mutta istuimme lähekkäin kantotuolissani ja
hengitin hänen voiteittensa tuoksua ja se oli Theban tuoksu, kirpeämpi ja
huumaavampi kuin Akhetatonin kaikkien kalliiden voiteitten tuoksu. Pidin hänen
kättään kädessäni eikä sydämessäni enää ollut yhtä ainoata pahaa ajatusta, vaan
oli kuin olisin tullut kotiin pitkän matkan jälkeen.”
Waltari, Sinuhe s.454
Sinuhe rakastui ja pettyi. Kaikkiin suhteisiin hän kiintyi ja etsi rakkautta
materialistisia arvoja uhmaten. Lopulta eniten hän kuitenkin luotti itseensä ja
omaan lääkärintaitoonsa. Hän halusi antaa paikan myös korkeammalle rakkaudelle,
josta tuo hullu faarao Ekhnaton puhui.
Elämyksen ja luomisen maailma
Elämänpuun sielun sinisen liekin kehä on luovuuden, intuition
ja korkeamman oivalluksen maailma. Sen keskuksessa, intuition ja haltioitumisen
matkan leikkauspisteessä on korkeamman tiedon ”portti”, kolmannen silmän
avautumisen tärkeä kohta, Da´ath. Tämä aistitiedon laji, ilman elementti
edustaa sellaista järkeä, joka luonnossa on vain ihmiselle mahdollinen
tietoisuuden taso. Elämyksen maailma on läpinäkyvä, avoin ja hengityksen kautta
avautuva. Olennaista on hiljaisuus, rauha ja oleminen – sisäisen äänen
kuuleminen. Tässä maailmassa luominen on ajattelemista. Tämä kehä on toinen
hengen ja materian maailman välittäjä
vaikka se onkin enää vähän aineen maailmassa kiinni. Ongelmanratkaisumallina
tässä kehässä on intuition kuunteleminen ja korkamman minän ohjaukseen
luottaminen. Jos ongelma voidaan asettaa, on ratkaisukin olemassa. Kysyminen ja
vastaaminen harjaannuttavat oman yhteyden löytymistä. Palvelun ja elämyksen
oivaltaminen elämäntehtävän näkökulmasta aukeaa tämän maailman kielellä
syvemmin. Arvojen ja visioiden ilmaisu intuition keinoin on kauaskantoisempaa
kuin suunnittelun keinoin.Taide, hiljentyminen, rentoutuminen ja meditaatio
ovat sielun liekin puhetta. Länsimäisen ajattelun maailman kehittymisen tärkeä myyttihahmo on Mooses. Syvähenkisyys, sielun aukeaminen
syvemmälle tiedolle on kuin Mooseksen itsestään löytämistä. Waltarin Sinuhen ja
Mooseksen Vanhan testamentin mukaisen syntymän yhtymäkohdat ovat ilmeiset.
Ulottuvuuden jumalallisen ilmenemisen maailma
Ulottuvuuden kehä on auki rajattomuuksiin. Se on tulen ja
hengen kehä. Vahva, voimakas, vaativa, polttava, puhdistava ja uudistava
maailma, joka innostaa, muuttaa, tuhoaa ja parantaa. Tämä maailma ilmenee
tornien luhistumisena, järkytyksinä ja elämässä syvänä rauhana ja
rakkautena. Waltarin Sinuhen yhteys
Aton-jumalaan syntyi elämänkokemuksen myötä.
”Astuin ulos Atonin temppelistä mielessä tunne,
kuin elämäni tähän asti olisi ollut kiviseinäinen kammio ilman ulospääsytietä
ja nyt ensimmäisen kerran olisin löytänyt lohkareiden välistä kapean raon,
josta valo paistoi pimeään ja tuli ilmaa sydämeni hengitettäväksi. Samalla
tapaa kuin ensimmäisen kerran kuvakirjaimet alkoivat elää minulle, samalla
tapaa kuin ensimmäisen kerran haltioittavasti tunsin lääkärin tiedon ja mahdin,
samalla tapaa minulla oli tunne, kuin elämä olisi avautunut minulle uutena.
Mutta luulen, että tämän tunteen voi elää vain ihminen, joka on hyvin
yksinäinen ja menettänyt paljon. Minä, Sinuhe, muukalainen maan päällä, koin
sen kerran Atonin temppelissä aavistaen, mitä farao oli nähnyt sairautensa
silmin. Aavistin sen ihmetellen ja ihastuen hänen tähtensä, mutta tiesin
samalla, ettei hänen koskaan olisi pitänyt olla farao, sillä valta on
vaarallinen näkijälle, jonka näyt eivät ole tästä maailmasta.”
Waltari, Sinuhe,s. 350.
Elämänpuun
kolmiot
Elämänpuun maailmoiden keskiöistä löydämme vielä kolme
kolmiota. Ylhäällä on yksi kolmio kärki
ylöspäin.Tämä ylin kolmio on pyhä kolmio, joka ilmentää yhtenäistä
maailmakaikkeuden mieltä. Tähän
liitetään pyhä kolminaisuus, Isä Jumala, Äiti Jumala ja Pyhä henki.
Toisaalta Kabbala-käsitteistössä ylin Kruunu on yksin Hengen maailmassa ja
siten elämänvoima virtaa vain yhdestä puun kohdasta maailmaan.
Kun tutkimme ylintä kolmiota muinaisegyptiläisessä hengessä
pyramidin huipulle asetetaan Osiris, myötätunnon kenttään Isis ja viisauden
kenttään Thoth – jumaluudet. Saamme ensimmäisen kolmion:
OSIRIS
- kuoleman ja ylösnousemuksen
sekä tuonpuoleisen jumaluus
- hedelmällisyyden ja kasvillisuuden jumalaa
- ihmisten ensimmäinen kuningas, kuoleman voittaja
- Nutin ja Gebin poika
ISIS, suuri äiti THOTH,
pyhä auktoriteetti
- Osiriksen puoliso -
Ra:n paikan ottaja, Ra:n sydän
- puolisorakkauden ja äitiydelle omis- viisauden, lääketieteen ja kuun
tautumisen arkkityyppi
jumaluus
- paranemisen jumala -
kirjainten, kirjoittamisen, mate-
- Nutin ja Gebin tytät matiikan ja astronomian luoja
-
kirjaa sieluja koskevat
päätökset tuonpuoleisessa
- Seshath,
Thothin feminiini muoto
Osiris ja Isis –myytti ja legenda on mahdollisesti vanhin
egyptiläinen tapa ilmentää pyhää yhteyttä, ylintä kolmiota. Paul Bruntonin
mukaan Osiris oli kadonneelta Atlantiksen mantereelta tullut jumalan poika. Hän tuli joukkoineen,
pysähtyi katsomaan pyramideja mutta jatkoi matkaansa Abydokseen, josta tuli
hänen kulttipaikkansa. Mm. sen temppeleistä on löydetty elämänkukkasymboli temppelikiveen
hakattuna. Abydos on vanhimpia Egyptin kulttipaikkoja ja historioitsijoidenkin
mukaan vanhimpia hautausmaita.
Kansalle kerrotun legendan mukaan Osiriksesta tuli
tuonpuoleisen kuningas ja jumala, koska hän ei voinut ylösnousseena enää
hallita maan päällä. Tarina kertoo. että
maan päällä hänen veljensä Seth järjesti juhlat, joissa oli Osiriksen mittojen
mukaan teetetty arkku leikissä. Kun Osiris meni siihen, arkun kansi
läimäytettiin kiinni ja Osiris hukutettiin Niiliin. Hänen puolisonsa Isis
toisella paikkakunnalla sai sisäisen viestin miehensä kuolemasta. Hän etsi ja löysi kuitenkin miehensä ja sai
vielä pojan, Horuksen, hänen kanssaan. Seth´in kateus ei hellittänyt ja
seuraavalla kerralla hän pilkkoi
veljensä kappaleiksi, piilotti ne eripuolille Egyptiä.
(Näihin paikoihin sittemmin rakennettiin temppeleitä Niilin varrelle.) Isis etsi niin
kauan ja hän löysi kaikki palat paitsi falloksen, jonka kalat olivat syöneet.
Isis ja Horus yhdessä pelastivat Osiriksen vielä uudelleen. Hänet käärittiin
valkoiseen liinaan, koska elämä tässä maailmassa ei enää onnistunut, hänestä
tuli siis tuonpuoleisen jumala ja kuningas. Kuolemattomuus on ehkä kiehtovin
tämän ylösnousemusmyytin elinvoima ja ajattomuus.
” Kunnia Osiris Unnefer´lle, suurelle jumalalle
Abydoksessa,
ikuisuuden kuninkaalle, iankaikkisuuden
herralle,
joka on kulkenut läpi miljoonien vuosien
olemassaolon.
Nut´in kohdun vanhin poika, Erpat´ien prinssin
luoma,
pohjoisen ja ja etelän kruunujen herra,
korkean valkoisen kruunun herra.
Ollen ihmisten jumalien Prinssi,
hän on vastaanottanut käyräsauvan, ruoskan,
jumalaisten isiensä arvokkuuden.”
Alku Hymnistä Osirikselle Ani´n Papyruksesta,
kirjasta etenemisestä päivän kanssa
Egyptiläinen kuolleiden kirja Visa Kalivan
käännös.(2000)
Thoth on erittäin keskeinen hahmo egyptiläisessä mytologiassa
ja ibiskasvoisena ahkerasti kuvattu hahmo. ( Waltarin Sinuhen pojan nimi.)
Thoth oli Osiriksen ja Isiksen auttaja. Hän mm. pelasti Horuksen hengen
ilmestymällä Isikselle. Hän antoi Osiriksen valtakunnalle hänen kuninkaana
olessaan kirjaimet, kirjoituksen, matematiikan, lääketieteen, astronomian ja
paljon muuta tietoa.
Toinen kolmio muodostuu puun keskelle kärki alaspäin
kauneuden energiakenttää kohti. Tämä on ihmisen maallista matkaa kuvaava
moraalin ja järkevyyden kolmio, johon liitetään Seth, Amon/,Amun ja Ra
–jumaluudet.
SETH , punainen jumala AMUN/AMON
- pahan jumala, kaaos, väkivalta -
piilotettu (salainen)
pimeyden ja myrskyn jumala -
jumalien kuningas, kahden Osiriksen vihollinen maan kruunujen jumala
- Nutin ja Gebin poika -
aurinkojumala, Theban Ra-->Amun-Ra,
RA maan ja taivaan jumala
matkaaja,
kahden horisontin salaisuuksien tekijä
- aurinkolaivan kapteeni
-
suuren enneadin pääjumala
Horus päätti kostaa isänsä tappamisen Seth –”sedälle”.Siitä
muodostui myyttinen hyvän ja pahan välinen taistelu, mahdollisesti eräs
kuuluisimpia kulttuurissamme. Tässä
kolmiossa korostuvat vastakkaisuudet:
paha—hyvä, pimeä—valo, yö—päivä
ja kaikki nämä vastakohtaisuudet voimistuvat. Horuksen ja Sethin taistelu on
fyysistä taistelua, toinen toisensa haastamista ja kiusaamista pitkään. Toisen
kannattajia tehtiin sokeiksi, kuuroiksi ja kielen ymmärtämistä vaikeutettiin.
Milloin Seth ilmaantui punaisena porsaana, virtahepona tai krokotiilina
taisteluun. Kerran Set ja Horus päättivät olla veden alla ja se on voittaja,
joka kauemmin pystyy olemaan. Isiksen hermot pettivät ja hän puuttui peliin
ampumalla jousipyssyllä Setiä mutta osuikin poikaansa Horukseen. Hän ampui
uudelleen ja osui Setiin. Taistelijat hermostuivat Isikseen ja lähtivät piiloon
taistelemaan. Horusta kuitenkin hermostutti ja hän tempaisi Isiksen pään irti.
Thoth oli onneksi lähellä ja hän äkkiä paikkasi sen auringonkehrällä ja lehmän
sarvilla. Siksi aina silloin tällöin näkee Isistä kuvattavan hahmona, jonka
pään tilalla on auringonkehrä ja sarvet.
Taistelun toinen uuvuttava vaihe käytiin oikeustaisteluna,
jonka tuomarina oli Atum-Ra. Aina tuomio oli jommalle kummalle osapuolelle
epäsopiva ja toinen taas haastoi toisen. Taistelun jatkuttua 80 vuotta ja
Osiriksen ja Isiksen sotkeuduttua asiaan monet kerrat, oikeus ei enää halunnut
käsitellä asiaa. Kaikkien suureksi hämmästykseksi Seth luopui ja suostui
siihen, että Horus saa Osiriksen valtakunnan. Hänestä itsestään tehtiin
Atum-Ra:n aurinkolaivan keulahahmo suojelemaan jumalaa hänen vihollisia ja
myrskyjä vastaan. Tämä myyttinen taistelu on kuvitettuna Horuksen Edfun
temppelin seinillä.
Kuten Elämänpuu kertoo on ihmisen elämä jatkuvaa vastakohtaisuuksien ratkaisua ja
tasapainon etsimistä. Voimme myös ajatella tämän taistelun olevan ihmisen sisäinen muutoskamppailu siten, että Horus,
Seth ja Ra kuvaavat oman itsemme eri puolia.
Farao Ekhnatonin päättäessä Atonin jumaluudesta Thebassa ja
Ammonin vallan syrjään siirtämisestä, voimme ehkä tunnistaa samaa hengen ja
ruumiin taistelua kuin Horuksen ja
Sethin taistelussa.
”Mutta
kuultuaan, että Ammon oli kaatunut ja rauha ja järjestys palautunut,
pukeutuivat rikkaat ja ylhäiset parhaimpiin vaatteisiinsa ja sytyttivät lamput
talojensa eteen ja tulivat kadulle juhlimaan Atonin
voittoa..........................
Sillä tänä yönä riehui riemu Thebassa Atonin
nimeen ja Atonin nimeen oli kaikki
sallittua....................................................... Ja kun
muurien varjosta ryömi torille haavoittunut temppelinvartija huutaen
kuumehoureessaan Ammonia avukseen, he murskasivat hänen päänsä katua vasten ja
ylhäiset naiset hyppivät riemusta hänen ruumiinsa ympärillä. Tämän kaiken näin
omin silmin. Mika Waltari, Sinuhe, s. 396.
Tästäkö farao Ekhnatonin käynnistämästä tiestä, jota vanhan
testamentin profeetta Mooses jatkoi, alkoi vanhan Egyptin mysteeriuskonnon
kehittyminen kohti Aabrahamin perintöä
ja kolmen suuren uskonnon syntyä.
Kolmas kolmio ja jos kaikki loput energiakentät ottaa
huomioon niin neliö on puussa alinna. Tässä kolmiossa asiat syntyvät.
ANUBIS, muumiokääreiden jumala
HATHOR, suuri äiti
sydänten punnitsija Horuksen koti, lännen nainen
pyhän maan jumala pyhän maan nainen, lady
- muumioinnin jumala taivaan lehmäpäinen jumalatar
- vastuussa lähiaikoina kuolleesta -
kauneuden, rakkauden, musiikin ja ilon
- arvioi kuolleen sielun tasapainon jumala
- suojeli muumiota suun avaamisen -
tervehtii tuonpuoleisen sisääntulossa
rituaalissa naisten suojelija
|
| joskus pidetään Horuksen vaimona |
NUT,
suuri suojelija SHU,
jumalten kuningas
-
jumalten synnyttäjä - mielten ylentäjä
-
päivittäin synnytti auringon -
ilman ja taivaan välisen alueen jumala
GEB suuri lörpöttelijä NUN
kaikkiallisen veden jumala
- maan ja elävien ja
kasvavien - kaikkiallisen veden
jumala
olentojen jumala
- vastuussa haudoissa olevista - kuvataan usein partaisena
ruumiista
miehenä,joka kannattelee
-
Shun ja Tefnutin poika aurinkolaivaa
Tämä syntymismyyttien kolmio muinaisessa Egyptissä sisälsi
ajatuksen, että Ra mastuboimalla oli synnyttänyt Shun ja Tefnutin, jotka
synnyttivät Gebin ja Nutin, joiden lapsia puolestaan olivat Osiris, Isis, Seth
ja Nepthys. Tämä yhdeksän-jumalainen enneadi muodosti yhden kokonaisuuden ja
näissä suhteissa ilmeni kaikki olennainen. Meidän jokaisen elämänkulkuun
liittyy jokin ajatus tai kohtalo, joka voidaan ilmaista vaikkapa tarinana. Sen
osana on usein syntyperään liittyvä kuvaus, salainen tai julkinen. Mika Waltari
oli liittänyt myös Sinuhe- nimessä kirjansa päähenkilön tarinoiden joukkoon,
puhumattakaan syntyperän salaisuutta, joka muodosti suorastaan päähenkilön
kohtalon hänen elämässään.
Monet kirjailijat ovat haltioituneet Sinuhemyyttiin. Mm.
kairolainen Waltarin aikalainen on kirjoittanut oman Sinuhen tarinansa
mukaillen historiallista ja papyruksen Sinuhea.
Jokaisella meillä on oma Sinuhematkamme tehtävänä ja
Sinuhemyyttimme kirjoitettavana “Itseni tähden” kuten Waltari Sinuhekirjansa päätteeksi niin kauniisti
sanoo:
“Sillä minä Sinuhe, olen ihminen ja ihmisenä olen elänyt
jokaisessa ihmisessä, joka on ollut ennen minua ja ihmisenä elän jokaisessa
ihmisessä, joka tulee jälkeeni. Elän ihmisen itkussa ja ilossa, hänen surussaan
ja pelossaan elän, hyvyydessään ja pahuudessaan, oikeudessa ja vääryydessä,
heikkoudessa ja väkevyydessä. IHMISENÄ OLEN ELÄVÄ IHMISESSÄ IKUISESTI ENKÄ SEN
TÄHDEN KAIPAA UHREJA HAUTAANI JA KUOLEMATTOMUUTTA NIMELLENI.”
LÄHTEET:
Amber Yanti: The Qabbalah, 1999
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen, WSOY, neljäskymmenes
painos, 1999
Robert A. Armour, Gods and Myths of
Ancient Egypt, revisited 2001, American University in Cairo
Press
Egyptiläinen kuolleiden kirja, Ani´n papyrus, kirja
etenemisestä päivän kanssa
johdanto ja suomennos Visa Kaliva , 2000
Joan Grant, Siivekäs faarao, Suomen kirja, 1944
Alistair Crowley: The book of Thoth (Egyptian Tarot), 1999
Edouard Schure: Egyptin mysteeriot (Hermes) Biokustannus Oy,
1930
John Anthony West, Serpent in the Sky, The High Wisdom of
Ancient Egypt, Quest Books, 1993
Drunvalo Melchizedek, Elämän kukan salaisuus 1 ja 2. 1998,
2001
Church: Edgar Caysen Sielun matka,2001
Nämä jo Aristoteleelta peräisin olevat 7 vuoden pitkät muutos-
