äidin johtopäätelmä elämästään

Tänään  vieraillessani äidin luona vanhainkodissa hoksasin yhdenlaisen  elämänkaarikirjoittajan johtopäätöksen. Vielä äiti nyt muisti  sitä kirjoittamistaan vaikka mieli on muistisairauden runtelema eikä enää oikein muista muuta kun aivan oman varhaislapsuutensa Keski-Suomen Katvelassa. Tänään muistelimme hänen sisarusparvensa, josta hän on ainoa elävien kirjoilla vaikuttava. Isoveli Martti olisi 100 -vuotias jos eläisi. Äiti on parven nuorin ja näin tänne ainoaksi ja viimeiseksi jäänyt. Äitini sai muistelulappustensa sirpaleisuudesta tarinansa siskoni avustamana ehjäksi kokonaisuudeksi. Sen johtopäätösosasta luin tänään äidille ääneen:Kuusikymppisenä hän kirjoitti

” Elämä on kuin pilvi,joka kulkee ja edetessään muuttuu. olen katsellut elämääni kuin pilven reunalta,kuinka elämän palaset ovat liittyneet toisiinsa muodosten elämän kuvion.  Parkkipaikka pilven päällä on mahdollinen vain muistoissa. Emme elä elämäämme vaan elämä elää meidät. elämänkaari kulkee auringon noususta sen laskuun, kulkee oman kiertonsa kuin auringonkehä ´ vuotemme kiitävät ohitsemme kuin ne lentäisivät pois.´ psalmi 90:10

Ihmisessä on loppuun saakka sisällä kaikki mitä hän on kokenut,tuntenut ja maailmasta nähnyt.

Olen hiljaisuudessa miettinyt mennyttä elämääni. Se ollut kuin mielen routimista. Jäät nousevat pintaan ja alkavat sulaa

´Sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu ennekuin olin elänyt päivääkään.´psalmista 139 

tässä on juuri 83 mennt poikki, nyt äiti täytti 2013 84 vuotta.